London Passin hyödyt

Tein tällaisen taulukon siitä, kuinka hyödyimme London Passista. Itse passi maksoi siis 74 puntaa ja se oli yllättävää kyllä halvempaa ostaa paikan päältä kuin netistä. Netin kautta voi kuitenkin löytää 10% alennuskoodeja passiin, jolloin sen hintaa voi saada entistä alhaisemmaksi. Emme kokeneet London Passista saatua hyötyä ihan yhtä hyväksi kuin New York Passista saatua, mutta onneksi numerot osoittavat, että säästöä tuli n. 60 euroa. Nopeammalla tahdilla ja kalliimpia kohteita kiertämällä säästöä voi tulla jopa 100 euroa.

Pääsylippujen hinnat ovat tässä per aikuinen henkilö ja ne on katsottu kohteiden omilta sivuilta. Hinnat vaihtelevat jossain määrin sen mukaan, ostaako lipun netistä vai paikan päältä ja mihin aikaan vuodesta vierailu sijoittuu.

Hinnat on käännetty euroiksi XE:n valuuttalaskurilla 16.3.2014.

Museokierros Lontoossa

Lontoossa 3.3.2014

Maanantai meni museoita kierrellessä. Päivään sopivatkin museot mitä parhaiten, koska ulkona satoi. Aloitimme päivän British Museumista. British Museum on ilmainen ja sisältää runsaan annoksen historiaa. Paikasta löytyi kaikkea Aasiasta Amerikkaan. Emme jaksaneet kiertää koko museota, joten kiersimme vain kohteet, jotka oli merkattu karttaan periaatteessa nimellä "nämä kannattaa katsoa, jos sinulla on vain tunti aikaa". Ehdimme nähdä paljon kaikenlaista mielenkiintoista, mutta erityisen vaikutuksen meihin teki näyttely kellojen historiasta. Paikalla oli mitä ihmeellisimpiä kellopelejä ja viereisestä huoneesta löytyi tietoa kolikoiden ja seteleiden historiasta. Eniten meitä tosin huvitti Dr.Who-teemainen seteli, joka oli painettu kyseistä tv-ohjelmaa varten.

British Museumista suuntasimme syömään. Tällä kertaa ruokapaikaksi valikoitui korealaista pikaruokaa paikassa nimeltä Kimchee. Ruoka oli ihan maistuvaa ja täyttävää, mutta omaan makuuni aika mausteista. Olisin kaivannut hiukan maitoa viemään tulisuutta pois. Täytettyämme vatsamme otimme metron lähelle Tate Modernia. Tate Modern on taidegalleria ja myöskin ilmainen. Tosin erikoisnäyttelyistä joutuu maksamaan, mutta ilmaista nähtävää on monen kerroksen verran. Tate Modernia oltiin tällä hetkellä laajentamassa ja Tate Modernin lisäksi löytyy myös Tate Britain, jonne pääsee nykyään suoraan Tate Modernista veneellä Thamesia pitkin. Tate Modern oli ihan mukava kokemus, mutta selkä alkoi väsyä ja mielenkiintoisimmaksi koin ylimmästä kerroksesta löytyneen valokuvanäyttelyn.

Päivän lopuksi kävelimme ympäriinsä ja päädyimme St. Paulin katedraalille. Ilta alkoi kuitenkin jo hämärtyä, joten siirryimme metroon ja majapaikkaa kohti.

New York Pass, päivät 6 & 7

Ei mentykään Vapaudenpatsaalle ja Ellis Islandille tiistaina. Kun saavuimme Battery Parkiin ostamaan lippuja lautalle, emme edes nähneet jonon päätä. Hetken jonon viertä kuljettuamme totesimme, että emme halua kuluttaa koko päivää jonossa. Päätimme siis lähteä muualle seilailemaan, koska olimme kuitenkin nähneet Vapaudenpatsaan kaukaisuudesta jo kertaalleen emmekä nytkään olisi oikeastaan sen paremmin tulleet sitä näkemään. Jos haluaa vierailla Vapaudenpatsaan päällä, pitää sitä varten ostaa liput jo etukäteen. Luovutettuamme Vapaudenpatsaan osalta suuntasimme South Street Seaportille, jossa astuimme laivaan. Kävimme seilaamassa Governor's saaren ympäri ja jälleen kerran Vapaudenpatsaan ohi. Tällä kertaa laivanamme toimi iso purjevene ja seilaaminen kesti 1½ tuntia. Sää oli mitä mainioin, vaikka ennusteet uhkailivat sateella. Avomies onnistui jopa polttamaan kätensä auringossa. Onneksi ei kovin pahasti, mutta kyllä ne kieltämättä illalla punoittivat. Hänen onnekseen täältä asunnolta löytyy palaneelle iholle tarkoitettua seerumia.

Purjehtimisen jälkeen suuntasimme syömään ja shoppailemaan. Kiersimme Macy's -liikkeessä parin kerroksen verran. Liike on niin sairaan iso, että sovimme käyvämme siellä vielä uudestaan. Macy's myy merkkivaatteita alehinnoin sekä täyteen hintaan, mutta niistä vaatteista koitin pysytellä kaukana ja kiersin vain alerekkejä. Päädyin ostamaan yhden mekon, joka oli puoleen hintaan ja avomiehelle löytyi aivan mahtava Ralph Laurenin puvun takki 65% alennuksella.

Viimeinen päivämme passin kera meni Metropolitan Museum of Artissa. Kyseinen museo on kävelymatkan päässä asunnoltamme. Museosta löytyy taidetta laidasta laitaan ja se oli yllättävän laaja ottaen huomioon, että näyttelyt levittäytyvät kunnolla vain kahteen kerrokseen. Kiersimme Eurooppalaisen ja Amerikkalaisen taiteen galleriat, vanhat soittimet, valokuvagallerian, haarniskasalin sekä PUNK-erikoisnäyttelyn, jossa oli esillä Punk-henkisiä vaatteita esim. Vivienne Westwoodia. Tähän kaikkeen meillä meni aikaa noin neljä tuntia emmekä olleet kiertäneet varmaan edes puolta koko museosta.

Löydettiin kopio meidän kotona roikkuvasta taulusta : D

Tänään passi ei olekaan enää käytössämme, mutta olemmekin kiertäneet jo kaiken maksullisen, mitä halusimmekin. Tulevat päivät menevät varmaan kierrellessä kaupungilla ja kaupoissa sekä valokuvailussa.

New York Pass, päivät 2 & 3

New York passin toisena päivänä käytimme sitä vain yhdessä kohteessa nimittäin Museum of Modern Artissa eli MoMAssa. Ennen MoMAa olimme käyneet syömässä Burger Bistrossa jo toista kertaa tällä reissulla. Siellä saa ns. itse koota oman hampurilaisensa eli eka valitset pihvin (kana, kasvis, liha jne.), sitten pihvin kypsyysasteen, sitten leivän (esim. kokojyvä), sitten vielä erinäisiä täytteitä kastikkeista pekoniin ja tomaatista juustoon. Itse söin tällä kertaa kanahampurilaisen kokojyväsämpylällä pekonin, salaatin, amerikkalaisen juuston sekä raa'an sipulin kera. Lisukkeeksi valitsin paistetut kasvikset kun avomies taas otti Tater Totseja, jotka ovat eräänlaisia rasvassa paistettuja perunoita. Ruokailtuamme suuntasimme MoMAan, jonne oli onneksi melko helppo löytää. MoMAssa hyödynsimme ilmaisia audio guideja eli saimme päähämme kuulokkeet ja kätösiimme iPhonet, joista löytyi museon pohjapiirros sekä tarkempaa tietoa maalauksista. MoMAssa saa kyllä vierähtämään hyvin aikaa. Itse päädyimme jopa skippaamaan pari näyttelyä ja aikaa taisi kulua silti yli 3 tuntia. MoMA oli ehdottomasti käymisen arvoinen. Erityisen hauska oli designiin keskittyvä näyttely, josta löytyi myös designistaan tunnettuja tietokonepelejä kuten Tetris ja Pac-Man. MoMAsta löytyi tosiaan taidetta laidasta laitaan: oli alastonvalokuvia, pop-arttia, huonekaluja, arkkitehtuuria, vanhaa ja uutta. Suosittelen varaamaan runsaasti aikaa, jos ikinä vierailet MoMAssa, koska aikaa siellä kului.

Passin kolmantena päivänä passia tuli taas käytettyä runsaasti. Aloitimme päivän suuntaamalla Guggenheimiin. Meinasin ensin unohtaa koko museon, kun siellä ei saanut valokuvata. Guggenheimissa meni paljon vähemmän aikaa kuin MoMAssa ja nähtävääkin oli kyllä vähemmän. Erityisen pettymyksen tuotti se, että jonotimme johonkin näyttelyyn jonkun puolisen tuntia ja näyttely olikin vain pimeä huone, jossa oli pari valoa ja varjoa. Se ei oikein uponnut meihin. Itse Guggenheim on mielenkiintoinen rakennus ja sen keskellä oli ihastuttava installaatio, jossa näki Guggenheimin ylemmät kerrokset harson läpi ja koko tämä näky vaihtoi väriä. Alas olikin asetettu patja, jolla ihmiset saattoivat makoilla ja tuijotella värien vaihtumista. Olisin itse halunnut ostaa printin eräästä Kandinskyn maalauksesta, mutta tietenkään juuri siitä maalauksesta ei löytynyt printtiä. Avomies taas olisi halunnut ostaa pienen puisen Guggenheim-museon mallin, mutta hintaa sillä oli ikävät 50 dollaria, jonka vuoksi se nyt jäi museon kauppaan.

Guggenheimista suuntasimme metrolla West Villageen, Frendit-tv-sarjan maisemiin. Ennen Frendien legendaariselle talolle siirtymistä poikkesimme avomiehen suunnitelman mukaan Kesté Pizza & Vinossa syömässä New Yorkin parhaimmistoon kuuluvaa pizzaa. Omalta lautaseltani löytyi salami-pizzaa ja mies söi calzonen.

Nautiskeltuamme pizzamme kävelimme vähän matkan päässä sijaitsevalle Frendien talolle. Valitettavasti talossa oli menossa joku remontti, jonka vuoksi talon edustalla oli erinäisiä rakennustelineitä. Siitä huolimatta oli hienoa vierailla tällä ikoniseksi muodostuneella rakennuksella, joka on meille tv:stä niin kovin tuttu.

West Villagen kohdalta hyppäsimme New York Water taxiin eli vesitaksiin. Kyseiseen vesitaksiin sai passillamme päivälipun, jolla sai seilata rajattomasti. Itse tämä ensimmäinen vesireissu kesti kuitenkin vain hetken, koska hyppäsimme kyydistä jo seuraavalla Battery Parkin pysäkillä. Innostuimme nimittäin vesitaksin oppaan kertomuksista sen verran, että päätimme poiketa 9/11-memorialilla. Muistomerkille on helppo löytää, koska sen vieressä komeilee nykyään World Trade Center One eli uusi WTC. Muistomerkki vaikutti ehdottomasti kaikista tarkimmin valvotulta paikalta, jossa olemme käyneet. Siellä oli enemmän valvontakameroita ja poliiseja kuin lentokentällä! Oli erittäin mielenkiintoista nähdä missä WTC-tornit ovat ennen sijainneet, mutta harmitti ettei päässyt niitä ikinä näkemään, kun ne olivat vielä pystyssä. Alla olevassa kuvassa näkyy toisen kaatuneen WTC-tornin sijainti. Niiden kohdalle on tehty vesialtaat, joiden reunoja koristavat turmassa menehtyneiden nimet. Kuvassa vasemmalla voi nähdä uuden WTC:n alaosan.

Muistomerkin jälkeen kävelimme takaisin Battery Parkin satamaan ja hyppäsimme päivän viimeisen vesitaksin kyytiin puoli kuuden maissa illalla. Vesitaksissa oli tosiaan opas, joka kertoili Manhattanin historiasta ja siitä, mitä milloin näkyi missäkin. Parasta vesitakseilussa oli kuitenkin Vapaudenpatsaan ohi ajaminen. Hidastimme selkeästi vauhtia patsaan kohdalla ja sadekin taukosi juuri sopivasti, että lautan sisätiloista uskaltautui ulos ottamaan kuvia. Koko vesitaksin reitin läpimeno kestää 1½ tuntia ja se ajelee aina Times Squaren läheltä Brooklyn Bridgelle asti ja takaisin juuri tuon Vapaudenpatsaan ohi. Olen kyllä todella tyytyväinen, että otimme New York Passit, koska muuten moiseen vesitakseiluun ei olisi varmasti tullut tuhlattua rahaa.

Päivän lopuksi suuntasimme vielä Discovery Times Squarelle, jossa kävimme katsomassa Bodies-näyttelyä. Yksi monista Bodies-näyttelyistähän pyörii tällä hetkellä Suomessa Heurekassa. Tämä Bodies-näyttely oli nimeltään Pulse ja se otti kyllä aika vahvasti kantaa siihen, mitä nykyelämä tuhoaa ihmistä asettamalla tämän jatkuvaan stressitilaan. Teki kyllä näyttelyn jälkeen mieli aloittaa liikkuvaisempi ja muutenkin terveellisempi elämä.

Tänään suuntaamme päivän aluksi klo 12 alkavalle kävelykierrokselle Central Parkiin. Kyseinen kävelykierros on "On Location Tour" eli käymme kiertämässä erinäisten elokuvien ja tv-sarjojen kuvauspaikoilla Central Parkissa. Central Parkista ensimmäiseksi tuleekin mieleen New Yorkiin sijoittuva Yksin kotona -elokuva. Pitääkin sitten shoppailupäivänä käydä samaisessa elokuvassa esiintyvässä lelukaupassa, josta löytyy lattiapiano!

Giverny ja viime päivät

Tiistaina kävimme Parc Monceaussa, joka on viihtyisä puisto noin parin kilometrin päässä asunnoltamme. Matka tosin tuntui pidemmältä +30 asteen auringonpaisteessa. Puistosta löytyy erilaisia pieniä puutarhoja, kuten japanilaistyylinen puutarha ja ruusutarha. Heti kun menimme puistoon sisään näkyi roomalaistyyliset pylväät, jotka ympäröivät lampea, jossa oli vesilintuja ja kaloja. Monet ottivat nurmikolla aurinkoa ja jäimme itsekin hetkeksi nurmelle makoilemaan.

Keskiviikkona oli edessä reissu Givernyyn. Varasimme reissun Cityramalta, vaikka yleensä koitamme säästää ja hoitaa tuollaiset reissut ilman matkanjärjestäjiä. Nyt olin saanut kuitenkin sellaisen kuvan, että Givernyyn on vähän hankalampi kulkea itse, kun joutuu menemään sekä junalla että bussilla. Jos joskus menemme sinne uudelleen, niin koitamme varmaan mennä ilman matkanjärjestäjää. Aikaa nauttia Givernyn puutarhoista itsenäisesti oli vain pari tuntia, kun jo pelkkiin matkoihin meni 1½ tuntia yhteen suuntaan. Puutarhat olivat kuitenkin äärimmäisen kauniit. Vesipuutarha oli erityisen idyllinen ja sääkin suosi meitä, koska lämpöä oli yhä +30 astetta.

Avopuoliso pääsi vähän yllättämään ja kosi meidän seistessä sillalla katselemassa lumpeita. Tiesin, että kosinta oli tulossa melko varmasti reissun aikana, kun olin itse saanut sormuksenkin valita ja olla mukana sitä liikkeestä hakemassa, mutta kyllä tuo silti vähän yllätti. Kosintaa pääsi todistamaan pari satunnaista aasialaista turistiakin, jotka sattuivat seisoskelemaan sillalla. Vastasin tietenkin myöntävästi ja nyt saan sitten käyttää ihanaista sormustani aina. Illalla vielä juhlistimme kihlautumista käymällä ravintolassa Champs-Elyseellä, jossa joimme aluksi lasilliset shampanjaa ja kilistelimme ties mille.

 Tänään kävimme Musee d'Orsayssa katsastamassa tunnettujen impressionistien töitä. Harmillista vain oli, että kyseisessä museossa ei saa valokuvata ollenkaan ja vihaksi pisti aina kun näki jonkun koittavan ottaa kuvia siitä huolimatta. Museosta löytyi teoksia kolmessa kokonaisessa kerroksessa ja parissa pienessä paviljongissa. Paviljongeista löytyi lähinnä Art Noveau-tyyliä edustavia huonekaluja. Erityisen mielenkiintoisia teoksia museossa ovat Monetin ja Manetin sekä Van Goghin maalaukset. Myös itse museo oli erittäin näyttävä, koska se on entisöity asemarakennus. Aulassa on valtava kullattu kello ja katossa on kaarevat lasi-ikkunat.

Tällä hetkellä itsellämme on päällä myös asunnon etsintä Jyväskylästä. Se on kieltämättä vähän hankalaa täältä Pariisista käsin, mutta ainakin pari lupaavaa asuntoa on jo löytynyt. Vanhempanikin kävivät yhden asunnon katsastamassa puolestani. Tähän aikaan vuodesta asunnot ovat kuitenkin vähän kiven alla.

Puutarha Monetin talon edustalla. Taloon pääsi myös sisään kiertelemään, mutta siellä ei saanut kuvata.

Lumpeet, jotka toimivat innoittajana Monetin kuuluisille Water Lilies -maalauksille.

Louvre

Eilen, torstaina, vietimme päivämme Louvressa. Viime kerralla visiittimme meni vähän mönkään, joten tällä kertaa suuntasimme suoraan infotiskille. Ongelmanamme oli, että saadakseen Audioguiden täytyy audioguide-tiskille jättää kuvallinen henkilöllisyystodistus, mutta koska pääsemme ilmaiseksi sisään kuvallisilla henkilöllisyystodistuksillamme tarvitsisimme toiset henkkarit vielä lipuntarkastukseen. Itsellänihän ei ole olemassa mitään muuta kuvallista henkilöllisyystodistusta kuin passini, koska minulla ei ole kuvallista kela-korttia, opiskelijakorttia eikä ajokorttia. Infotiskin naisesta tuli pelastuksemme, koska hän kävi ottamassa passeistamme kopiot, joilla sitten pääsimme lipuntarkastuksesta läpi ja pystyimme jättämään passimme audioguide-tiskille. Louvressa on nykyään Nintendo 3DS -audioguidet, jotka osoittautuivat erittäin käteviksi interaktiivisuutensa puolesta. Hyvin saatiin kulutettua kolme ja puoli tuntia kierrellen ja emme käyneet läheskään kaikilla osastoilla. Joitain alueita, joissa viimeksi vierailimme, oli suljettuna, mutta ei voi mitään.

Täällä Pariisissa automaatit ovat selkeästi se juttu. Monista museoista ja muista vierailluista kohteista löytyy lippuautomaatteja ja mekin maksoimme audioguidemme (5e/kpl) automaatilla. McDonaldseissakin on kaikissa easyorder-automaatit: Asiakas näppäilee tilauksen ruudulle, päättää syökö paikan päällä vai ottaako mukaan, maksaa tilauksen ja käy lunastamassa sen kuittia vastaan tiskiltä. Kuitenkin aina on vaihtoehtona jonotella kassalle ihan tavalliseen tapaan, jos ei halua alkaa automaatin kanssa säätämään tai ei ole varma siitä, mitä siihen pitäisi näppäillä. Tänään kävimme Conciergeriessä, joka on entinen kuninkaallinen palatsi ja vankila. Paikka oli osittain remontissa, mutta silti ihan mielenkiintoinen vierailukohde. Vierailimme myös lähellä sijaitsevassa englanninkielisessä kirjakaupassa Shakespeare & Company'ssä. Emme kuitenkaan ostaneet mitään, koska ostimme jo edeltävänä päivänä molemmille pokkarit toisesta kirjakaupasta.

Huomenna on vähän kaikenlaista edessä. Tarkoituksena olisi käydä Pariisin katakombeissa, Tour Montparnassella sekä Les Invalidesissä. Kirjoittelimme tuossa pari päivää sitten listan kaikista asioista, joita meillä on vielä tekemättä ja nyt heitämme niille satunnaisia toteutuspäivämääriä, että saadaan kaikki tehtyä. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että meiltä jää vielä peräti neljä päivää ilman tekemistä!

Kuva audioguidesta. Itse laitoin 3D-ominaisuuden pois päältä, koska se ei mielestäni lisännyt mitään erityistä. Interaktiivinen kartta oli kätevä, koska se paikallisti missä kuljimme ja alkoi toistaa itsestään tiettyjä infoja. Jos putosi kartalta, osassa teoksissa on yhä perinteiset numerokoodit, jotka laitteeseen saa syötettyä ja selitys alkaa jälleen.

Louvren portaista tuli mieleen Tylypahka tai Labyrintti-elokuva.

 

 

 

Ja eilen avopuolisolla oli alkuruuaksi gratinoitua sipulikeittoa (oikealla kulhossa) ja pääruuaksi Burgundinpataa ja perunamuussia. Itselläni oli kanaa ja perunamuussia. Hyvin maistui.

Montmartre

Eilen päädyimme kiertelemään vain asuntomme läheisyydessä. Viereiseltä kadulta lähtee portaat, jotka johtavat Sacre-Coeurille. Viimeksi kun olimme täällä asuimme myöskin täällä Montmarten alueella, mutta vähän eri suunnalla, nimittäin Place de Clichyllä. Silloin kävimme ohjatulla kävelyllä Montmartrella, jossa näimme aika lailla kaikki Montmartren kuuluisat paikat. Kävelimme ohi Amelie-elokuvasta tuttujen paikkojen, ohi legendaaristen kahviloiden, kävimme Sacre-Coeurissa ja kiersimme taiteilijoiden torin. Eilen suuntasimme jälleen Sacre-Coueriin sisään. Sekä ulko- että sisäpuolella oli erittäin paljon väkeä ja kun alkoi sataa monet ryntäsivät kiirellä sisälle kirkkoon. Näköalat kukkulalta ovat mahtavat ja alasvievät portaat ovat kauniit. Sacre-Coeurin takaa bongasimme todella kauniin puiston, jossa oli täynnä kasvustoa oleva kuja ja suihkulähde.

Huomasimme sitten eilen, että lähikauppamme ei ole auki sunnuntaisin ollenkaan ja muistan jostain lukeneeni, että monet kaupat ovat täällä tosiaankin sunnuntaisin kiinni. Monet vaatekaupat ja turisteille suunnatut kaupat olivat tosin auki samoin kuin leipomot. Olimme päivällä syöneet vähän toislaatuista, mutta halpaa, ravintolaruokaa. Illalla tyydyimme sitten pistäytymään leipomossa ostamassa patonkia ja testaamassa erilaisia herkkuja. Avopuolison harmiksi n. 30 metrin päässä asunnostamme sijaitseva juustokauppa oli jo sulkenut eikä hän saanut mitään patongin päälle.

Eilen törmäsimme ensimmäistä kertaa kunnolla sellaiseen, että porukka tulee rahan perässä ties millaisia juttuja selittämään. Totesimme, että ainoa tapa välttää tällaista on vain lähteä pois paikalta tai tarpeen tullen varmaan vaikka alkaa huutamaan. Täällä tuntuu olevan sellainen tapa, että ensin ollaan esim. siten että "tulkaa kuvaan, kiva kuva" ja sitten jos suostut niin ilmoitetaan, että maksaa 20 euroa. Itse onnistuimme aika hyvin välttämään näitä henkilöitä ja säästämään rahamme, mutta kovasti porukka silti yrittää.Vastaavia tapauksia ei ole aiemmin varmaankaan tullut vastaan koska olemme liikkuneet alueilla, joissa turistit eivät ole niin yleisiä kuin esim. Eiffel-tornilla ja Sacre-Coeurilla. Tuo on tuollaista epäsuoraa ryöstöä.

Mukavampiin asioihin eli valokuviin

 Viereiseltä kadulta lähtevät portaat, jotka johtavat Montmartren kukkulan laelle, jossa Sacre-Coeur sijaitsee. Sen verran oli askelmia, että matkalla ylöspäin kerkesi jo hengästyä.

Sacre-Coeur edestäpäin mäen alta kuvattuna. Ylöspäin matkalta löytyy monta tasannetta ja ruohoista rinnettä, jossa voi levähtää.Turisteja oli asettunut istumaan vähän minne sattuu ja yhdet leveät portaat olivat oikeastaan täysin tukossa.

Päätin kuvata avopuolisoakin vähän Sacre-Coeurin takana sijaitsevassa puistossa. Kuvassa näkyy myös viime kirjoituksessa mainittu nahkatakki ja uusi sateenvarjomme.

Minä itse. Avopuoliso otti kuvan kasvien reunustamassa tunnelissa. Aamun hätäratkaisu hiusteni osalta oli laittaa ne pinneillä kiinni takaa sojottamaan vain toiselle puolelle ja ihan hyvältähän se näytti.
















Seuraavaksi pari kuvaa Escape Dali Montmartre, jossa on näytillä yli 300 Dalin työtä. Esillä oli sekä maalauksia että veistoksia. Sisäänpääsy maksoi 6 euroa alennuksen kera ja 11 euroa ilman alennusta. Saimme opiskelija-alennuksen, kun vain sanoimme olevamme opiskelijoita.

Viimeiseksi vielä kuva eilisillan herkuista