Autoilua Uuden-Seelannin pohjoissaarella

Vietettyämme yhden yön Aucklandissa nappasimme allemme vuokratun Toyota Estiman, jonka takaosa on muunnettu sängyksi. Auto on varustettu myös pienellä jääkaapilla, retkikeittimellä ja GPS:llä. Tämän päivän jälkeen ajopäiviä on ehtinyt kertyä viisi ja niiden päivien aikana on tehty paljon muutakin kuin vain ajettu autolla. Uuden-Seelannin pohjoissaarelta ei nähtävä tunnu loppuvan. Osa aktiviteeteista on onneksi sen verran pähkähulluja tai suolasen hintaisia ettemme voi jäädä kokeilemaan kaikkia. Olemme kuitenkin saaneet toteutettua pari isoa unelmaamme. Käynti Hobbitoniin tietenkin ehdottomana ykkösenä. Uuden-Seelannin monimuotoista luontoa olemme käyneet ihailemassa Waitomo Caveseilla, jossa tutustuimme kolmeen erilaiseen luolaan. Ensimmäisessä pääsimme ihastelemaan kiiltomatojen hehkua pimeässä luolastossa, toisessa pääsimme tekemään pitkän kävelylenkin tippukiviluolastossa ja kolmannessa luolassa oli vielä lisää erilaisia tippukivimuodostelmia. Kaikki luolat olivat hienoja kokemuksia, mutta itse suosittelisin ehkä jättämään Aranuin väliin ja käymään vain Ruakurissa ja Waitomossa. Aranuissa ei sinänsä ollut mitään uutta nähtävää enää Ruakurin jälkeen. Hobbitonia suosittelen lämpimästi kaikille, vaikka aika tuntuikin kulkevan aivan liian nopeasti. Olisimme mielellämme jääneet kiertelemään ilman opasta paikkaan vaikka tuntikausiksi. Opastetuilla kierroksilla oli aika paljon väkeä ja välillä oppaan selostuksia ei meinannut kuulla. Rakastuimme silti Kontuun uudestaan ja uudestaan, emmekä voineet välttyä viheltelemästä elokuvan musiikkeja kulkiessamme pienten hobitin kolojen ohi. Kirjoitettavaa ja valokuvia löytyisi vaikka kokonaiseksi romaaniksi, joten täytyy varmaan myöhemmin kirjoitella näistä kokemuksista tarkemmin. Elämä autossa hiukan rajoittaa tietokoneen ja netin käyttöä.

Mies esittämässä, että retkeily on kivaa

No, mites meillä on elämä autossa sujunut? Tai ehkä tarkemmin, miten ajaminen vasemmalla puolella tietä on sujunut? Molempiin kysymyksiin voisin vastata, että loppujen lopuksi yllättävän hyvin. Yöt ovat pirun kylmiä, mutta kävimme heti ensimmäisenä päivänä ostamassa paksun peiton tuomaan meille lisälämpöä. Ensimmäinen ajopäivä oli myös melkoinen tulikoe, kun ajoimme noin 3½ tuntia putkeen ensimmäiselle leirintäalueelle. Pimeä ehti jo laskeutua ja leirintäalueelle johtanut hiekkatie ei oikein vakuuttanut. Aamulla saimme onneksi retkikeittimen toimimaan ja lämmintä puuroa lautasille. Päivisin olemme käyneet ravintoloissa syömässä ja yllättyneet positiivisesti hintatasosta. Eilenkin saimme päiväruuat alle 15 eurolla kahdelle hengelle. Aamu- ja iltapalat kokkailemme itse retkikeittimellä leirintäalueilla. Autolla ajo on sujunut tosiaan hyvin. Pieniä ongelmia on tullut käännöksissä, joissa olen meinannut pariin otteeseen kääntyä väärälle kaistalle. Onneksi mies aina huomauttaa, jos näin meinaa tapahtua. Kohta lähdemme seuraavalle vajaan parin tunnin ajolle kohti Tongariron kansallispuistoa. Huomenna olisi tarkoitus vaeltaa lähes 20 kilometriä vulkaanisella vuoristoalueella, että sellainen pieni päiväkävely.