Matkakertomus

Tämä on puhtaasti matkakertomus siitä, kuinka päädyimme Tampereelta New Yorkiin. Ostimme junaliput Tampereelta Helsinkiin hyvissä ajoin, kun ne olivat VR:llä alennuksessa. Junasta jäimme kuitenkin jo Tikkurilassa, josta matkamme jatkui bussilla 61 kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Bussimatkaan aikaa kului noin 35 minuuttia. Lentokentällä suuntasimme ensin tekemään lähtöselvitystä, koska emme jostain syystä saanee tehtyä sitä netissä. Samalla luovutimme ruumaan menevät matkalaukkumme Finnairin hellään huomaan. Meillä ei ole kotona vaakaa, mutta onneksi laukkumme painoivat molemmat vain n. 12 kiloa eli shopata saa vajaan 10 kilon verran tavaraa. Oma laukkuni olikin puolityhjä nyt menomatkalla.

Lento sujui ihan mukavasti. Jalkatilaa on lentokoneissa vähän liian vähän meidän kokoisillemme jättiläisille (175 cm & 193 cm). Kumpikaan meistä ei saanut lennolla unta, joten aika kuluin elokuvien, musiikin ja tv-sarjojen parissa. Itse koitin myös pelata jotain pelejä Finnairin viihdekeskuksella, mutta pelit olivat niin huonoja ja näyttö niin lähellä naamaa (edeltävän penkin takana kiinni), että pelaaminen oli aika kamalaa. Onneksi elokuvavalikoima oli ihan hyvä. Tv-sarjoja löytyi myöskin hyviä, mutta tosi satunnaisia jaksoja. Esim. Glee:stä oli neljännen kauden ensimmäinen ja yhdeksäs jakso eikä mitään muuta. Viihdekeskuksen musiikkivalikoima oli varmaan parasta siinä, koska sieltä olisi kyllä tarpeen tullen löytynyt kuunneltavaa moneksikin tunniksi. Fiilistelin vähän vanhoja j-rock aikoja kuuntelemalla Gacktia ja Larc-en-Cieliä, kun niitä sattui valikoimasta löytymään. Lento saapui New Yorkiin ymmärtäkseni ajallaan ja matkalla tarkkailimme matkan etenemistä reittikamerasta ja välillä koitimme vilkuilla pilvien lomasta maata viihdekeskuksen näytöltä, josta löytyi kaksi eri kamerakulmaa lentokoneesta kuvattuna: eteenpäin tai alaspäin. Jonkun verran matkalla sitten vilkuiltiinkin Grönlantia.

Eniten jännitti rajatarkastus. Meitä oli varoiteltu, että rajatarkastuksessa voi pahimmillaan vierähtää jopa kolme tuntia. Itse selvisimme rajatarkastuksesta kuitenkin alle tunnissa. Jonot olivat pitkät, mutta virkailijoita oli töissä huikea määrä. Virkailija otti elektronisesti meiltä kaikki kymmenen sormenjälkeä ja valokuvan pärstästä. Samalla virkailija kyseli, että missä aiomme yöpyä, olemmeko lomamatkalla ja kuinka kauan viivymme. Hän myös tarkasti ja leimasi tullauslappusen, jossa vaan ilmoittelimme, että emme ole tuomassa maahan ötököitä emmekä lihaa. Täytimme vain yhden tullauslapun, koska vaadittiin yksi per perhe. Arvuuttelimme vähän, että käymmekö me kaksi perheestä, kun emme vielä ole naimisissakaan, mutta onneksi pärjäsimme vallan mainiosti sillä yhdellä lapulla. Leimattu tullaustodistus annettiin sitten seuraaville virkailijoille, jotka sen tyytyväisinä ottivat itselleen.

Olimme varautuneet siihen, että meillä menee rajatarkastuksessa enemmän aikaa, joten saavuimme asunnollemme tunnin etuajassa. Saimme taksin lentokentältä lähes heti ja turbaanipäinen kuskimme kiidätti meidät vauhdilla lentokentältä Manhattanille. Saavuimme selkeästi hyvään aikaan, koska emme juuttuneet kertaakaan ruuhkaan ajaessamme kohti Manhattania. Koska meillä oli tunti aikaa, kiertelimme hetken ympäriinsä, mutta sitten päädyimme matkalaukkujen takia istahtamaan alas viinibaariin lasillisille. Seitsemän jälkeen pääsimme sitten asunnolle. Vuokranantajamme vei meidät vielä lenkille ympäri naapurustoa ja kertoi, mistä löytyy mitäkin metrosta pesulaan ja supermarketista apteekkiin. Illalla virittelimme vielä tietokoneen kiinni seinään matka-adapterin kera. Nukahdimme kuitenkin jo yhdeksän maissa paikallista aikaa eli neljältä aamulla Suomen aikaa. Se olikin ihan asiallinen aika mennä nukkumaan, kun ottaa huomioon, että itse olin herännyt Suomessa jo seitsemältä aamulla ja mieskin joskus kahdeksan aikaan.

Tänään olemme käyneet kävelemässä Central Parkissa ja ostamassa limsaa sekä vesipulloja läheisestä supermarketista. Söimme myös läheisessä ympäri vuorokauden aukiolevassa ravintolassa aamupalaksi pannukakkuja. Olo on molemmilla vähän väsynyt, mutta onneksi on vielä hetki aikaa levätä ennen kuin suuntaamme kohti New Jerseyta ja Black Sabbathin keikkaa.