Pari päivää Balilla

Vietettyämme kuusi yötä Gili Airin kuumuudessa päätimme suunnata takaisin Balille kunnolla ilmastoituun hotellihuoneeseen. Koska olimme jo todenneet Terrace Hotellin hyväksi, päätimme palata sinne. Paluumatka Giligilin veneellä ei valitettavasti sujunut yhtä rattoisasti kuin menomatka. Katsoimme satamassa kateellisina, kun muut turistit pääsivät omien laivojensa kyytiin ennen meitä. Kyllä meidänkin laiva sitten tuli puoli tuntia aikataulusta jäljessä. Merimatka Gileiltä Balille oli melkoinen koettelemus. Meri kävi suhteellisen hurjana ja jokainen aalto heitti veneen ensin ylös ja sitten kauhean pamauksen saattelemana alas. Välillä epäilimme veneen halkeavan kahtia aaltojen voimasta. Pääsimme kuitenkin turvallisesti takaisin Balille. Taksimatka hotellille sujui mukavasti samoin ja asiointi Giligilin kanssa oli melko vaivatonta. Sähköposteihin vastattiin nopeasti ja matkan pystyi maksamaan netissä pankkikortilla tai satamassa käteisellä. Vaihtoehtoisia laivayhtiöitä tuntui olevan kymmeniä, mutta ne ilmeisesti liikennöivät Balin Amedista tai Seranganista. Monet ovat Giligiliä edullisempia, mutta laatu vaihtelee melkoisesti.

Venettä odotellessa

Koska aikamme Indonesiassa oli lyhentynyt tuhkapilven vuoksi viikolla, päätimme jättää Balin laajemman tutkailun toiseen kertaan ja keskittyä hotellimme lähiympäristöön. Kävelimme siis pitkin ja poikin Legiania ja Poppies laneja, joihin varmaan kyllä tiivistyy koko Balin turismi. Kadun varret pursuavat vaatteita, kenkiä ja matkamuistoja. Hierontaa ja tatuointeja löytyy parin kaupan välein. Väliin mahtuu myös baareja ja ravintoloita, joista osa tarjoili ihan hyvää ruokaa. Hyvän ravintolan löytäminen tuntui kuitenkin paljon haastavammalta kuin monissa muissa kaupungeissa. Vierailimme myös Kuta Beachwalkilla, joka on ostoskeskus isolla O:lla. Kaupat myyvät merkkituotteita ja Niken lenkkareista saa maksaa enemmän kuin Suomessa. Löydettiin me sieltä pari aarrettakin: englanninkielisestä kirjakaupasta saatiin Game of Thronesin kolmas kirja ja BlackBall-kahvilasta tosi hyvää kuplateetä. Rannallakin kävimme kääntymässä, mutta polttava aurinko ajoi meidät takaisin hotellille. Monet viettivät aikaansa rannalla auringonvarjojen alla ja loput nauttivat meren viileydestä surffaten. Rannalla oli tyhjiä rantatuoleja vaikka kuinka paljon, joten tungosta ei kyllä ollut, kuten kuvasta näkyy.

Oma kokemuksemme Kutasta poikkesi jonkin verran siitä, mitä olimme kuulleet paikasta etukäteen. Kolmen päivän aikana näimme Kutalla vain kolme kulkukoiraa, joista yksikään ei vaikuttanut uhkaavalta. Maksullisia naisia meille ei tarjottu missään ja huumeistakin vain taikasieniä. Kauppiaat koittivat kyllä aina myydä tuotteitaan ja houkutella turistit kauppaan sisään, mutta kaikki tuntuivat ymmärtävän että ei tarkoittaa ei. Kutasta jäi ihan positiivinen fiilis, vaikka emme kyllä viettäisi koko lomaamme siellä. Balilta löytyy paljon hienompiakin paikkoja. Ainakin Ubudiin olisi vielä joskus päästävä.

Beachwalk ostoskeskus