Yksin Italiaan

Suuntaan perjantaina ensimmäiselle sooloreissulle vuosikausiin. Viimeksi matkustin yksin helmikuussa 2011, kun suuntasin kahdeksi viikoksi Skotlantiin. Skotlannissa asui kuitenkin kavereitani, joita tapasin reissun aikana. Tällä kertaa suuntana on Italia, josta en tunne yhtään ketään saati sitten osaa kieltä. Ihmisten reaktiot ovat olleet mielenkiintoisia, kun olen kertonut matkasuunnitelmistani. Monet ovat kyselleet, että kenen kanssa olen lähdössä tai onko minulla ystäviä Italiassa ja olen saanut osakseni erinäisiä kummastuneita ja ehkä hiukan huolestuneitakin kommentteja, kun olen vastannut, että lähden yksin ja ei, en tunne ketään Italiasta. Olen itsekin hiukan yllättynyt, kuinka rento olo minulla on koko matkan suhteen. Olen kyllä innoissani, mutta en sinänsä jännitä matkaa. Yksin matkustaminen tuntuu hiukan oudolta, muttei mitenkään pelottavalta. Koen, että maailmanympärimatka antoi minulle hurjasti lisää itseluottamusta ja uskoa siihen, että kyllä kaikki aina järjestyy, vaikka asiat eivät menisikään aivan niin kuin pitäisi. On mielenkiintoista päästä kokeilemaan soolomatkailua näin pitkän ajan jälkeen. Toivon sooloilun antavan minulle lisää rohkeutta tutustua uusiin ihmisiin, kun en voi turvautua tuttuun matkakumppaniin.

Maailmanympärimatkalla korostui se, etten ole juurikaan kiertänyt Eurooppaa. Matkalla vastaan tulleet Amerikkalaiset aina olettivat, että eurooppalaisina olemme kolunneet koko Euroopan. Nolona sitten vastailin, että en ole käynyt kuin parissa muussa Euroopan maassa Suomen lisäksi. Päätin, että tämän asian täytyy muuttua. Vuosilomaa tälle kesälle siunaantui kuitenkin vain pari viikkoa, joka tarkoittaisi hyvin tiukkaa aikataulua, jos aikoisi koko Euroopan koluta. Päätin aloittaa Euroopan kiertueeni nyt keskitetysti yhdestä maasta, Italiasta. Tosin suunnittelen jo ensi kesälle Interrailia, mutta siitä lisää sitten lähempänä! Tällä kertaa matkani alkaa Roomasta, jossa nukun ensimmäiset kuusi yötä. Käytän yhden Roomalle varatuista päivistä päiväretkeen Napoliin ja Pompeijin raunioille. Junamatka Roomasta Napoliin kestää vain vähän päälle tunnin. Roomasta siirryn Firenzeen pariksi yöksi ennen matkani viimeistä kohdetta Venetsiaa. Venetsialle aion omistaa lähes viikon ennen paluulentoa. Suomessa ehdin nautiskella lomastani puolikkaan päivän verran ennen kuin koittaa paluu sorvin ääreen.

Matkani on oikeastaan jo alkanut. Kirjoitan tätä tekstiä kaverini vierassängystä Helsingistä. Saavuin Helsinkiin suoraan töistä ja lento Italiaan lähtee aikaisin perjantaiaamuna. Yritän lomailultani ehtiä päivittämään blogia ja Facebookkia, jotta te kesälomanne jo viettäneet voitte kateellisena haikailla lomienne perään.